Marjat

Suomen puhtaissa metsissä ja soilla kasvaa vuosittain runsas marjasato.

"Suomen pinta-alasta noin 65 % on metsää, mikä luo hyvät puitteet luonnonmarjojen poiminnalle."

Image

Suomen pinta-alasta noin 65 % on metsää, mikä luo hyvät puitteet luonnonmarjojen poiminnalle. Suomessa on myös isoja luomusertifoituja poiminta-alueita, joista suurimmat löytyvät Lapista.

Yrityksemme tärkeimmät marjat ovat mustikka ja puolukka. Muita marjoja mitä ostamme ja myymme ovat variksenmarja, lakka, pihlajanmarja, karpalo ja tyrni. 
Marjamme myydään pääasiassa 25 kg säkeissä.  

Lue alta enemmän marjoistamme.

PUOLUKKA

Puolukka kasvaa koko Suomessa yleisenä metsäkasvina pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kasvi kestää jopa - 40°C:n lämpötilan, mutta ei yleensä kasva alueilla, joilla kesät ovat kuumia.

Puolukka pärjää hyvin vähäravinteisessakin maassa. Se viihtyy kosteilla, happamilla ja hieman varjoisilla paikoilla. Tummanpunaiset marjat kasvavat ryppäinä matalissa varvuissa lähellä maanpintaa. Puolukat kypsyvät myöhään elokuussa ja satoa saadaan aina syyskuun loppuun asti.

Puolukat voidaan säilöä omassa mehussaan, koska marjat sisältävät runsaasti säilymiseen tarvittavia happoja ja sokereita.Puolukka sisältää runsaasti A- ja C-vita- miineja, flavonoideja, lignaaneja sekä magnesiumia.

MUSTIKKA

Luonnonvarainen mustikka kasvaa tuoreessa metsämaassa, rannoilla, mäntysoilla ja tuntureilla. Mustikan varvut ovat vaaleanvihreitä ja marjat tummansinisiä.

Mustikoita voi poimia heinäkuun lopusta aina syyskuun alkuun asti. Marjassa on runsaasti flavonoideja, karoteenia, B6- ja C-vitamiineja sekä magnesiumia. Fenolisten yhdisteiden korkeiden pitoisuuksien vuoksi mustikka on voimakkaasti antioksidanttinen.

Luonnonvaraisella mustikalla on korkea antosyanidiinipitoisuus, ja se on noin viisinkertainen viljeltyyn mustikkaan verrattuna.

TYRNI

Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikkoalueella ja Ahvenanmaalla. Parhaiten tyrni kasvaa kivisillä hiekka- tai sorarannoilla.

Tyrni vaatii kasvaakseen runsaasti auringonvaloa. Luonnonvaraisen tyrnin marjojen keruun voi aloittaa lokakuussa, jolloin ne ovat kypsiä ja irtoavat helposti kannastaan. Marjat kerätään mieluiten ensimmäisten pakkasten jälkeen.

Tyrnipensaat ovat piikkisiä ja tiheitä, joten marjojen keruu on hankalaa. Marjoja poimitaan käsin tai oksia kopautetaan kepillä, jolloin marjat putoavat alustalle, jolta ne kerätän.

Tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkain. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja, ravintokuitua sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Vajaasta desilitrasta marjoja saa saman verran C-vitamiinia kuin yhdestä keskikokoisesta appelsiinista.

LAKKA

Lakka kasvaa koko Suomessa. Lakka on luonnontilaisten soiden kasvi, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita halkovien metsäteiden reunoilla.

Pohjois-Suomen ojittamattomat suoalueet tuottavat suurimman sadon. Lakan poiminta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, Pohjois-Suomessa elokuun alussa. Lakka on hyvä C-vitamiinin lähde.

Reilu desilitra kullankeltaisia marjoja kattaa päivittäisen C-vitamiinintarpeen. Lakka sisältää myös E-vitamiinia runsaammin kuin monet hedelmät ja viljatuotteet.

Erityisesti lakan siemenöljy on E-vitamiinipitoista. Kuitua lakka sisältää eniten luonnonmarjoista. Lakka sisältää myös polyfenoliyhdisteitä.

TUNTURIMUSTIKKA

Vaaleanvihreävartinen, mustamarjainen tunturimustikka (variksenmarja) kasvaa mäkisillä kankailla, soilla ja jopa Lapin karuilla suometsillä ja lakeuksilla.

Marjat ovat kiiltäviä, tummansinisiä tai mustia ja ne sisältävät kuudesta yhdeksään punaruskeaa siementä. Luonnonvaraisen tunturimustikka kasvaa kaikkialla Suomessa. Pohjois-Suomessa esiintyvällä alalajilla (E. hermaphroditum) on suuremmat marjat sekä parempi sato.

Tunturimustikan satokausi alkaa heinäkuussa ja kestää aina ensilumiin saakka. Luonnonvaraiset tunturimustikat sisältävät runsaasti vitamiineja, kuituja ja myös suuret määrät flavonoideja ja antosyanidiinejä.

KARPALO

Karpalo kasvaa koko Suomessa lukuun- ottamatta pohjoisinta Lappia. Se kasvaa niukkaravinteisilla, valoisilla nevoilla ja rämeillä.

Karpalon kasvupaikat ovat vähentyneet viime vuosina soiden kuivaamisen ja turpeennoston vuoksi. Karpalo tuottaa suuria satoja erityisesti lampien ja järvien rantanevoilla sekä märillä avosoilla. Karpaloa voi poimia syyskuun loppupuolelta lumen tuloon saakka ja lumen alta kevällä.

Karpaloa kannattaa poimia myös syksyn ensimmäisten pakkasten jälkeen sekä keväällä, jolloin marjan sokeripitoisuus suurentunut ja happamuus on vähentynyt.

Karpalo on useimpien luonnonmarjojen tapaan hyvä C-vitamiinin lähde. Kovakuorinen karpalo on myös hyvä kuidun lähde.